Olen huomannut olevani ruoan suhteen varsin kausiluonteista sorttia. Muistettuani jonkin hyvän ruoka-aineen tai -lajin olemassaolon saatan juuttua siihen päiviksi tai viikoiksi. Usein nämä aineet ja lajit ovat sellaisia, jotka hämmästyttävästi tuntuvat pyörivän monien muidenkin mielissä. Tänä kesänä ykkönen on ollut kreikkalainen jugurtti, toisinaan myös turkkilainen.

Maailman helpoin marjaherkku
1 dl kuohukermaa
sopivasti (noin 2-3 dl) kreikkalaista jugurttia
1 pussi (200 g) pakastevadelmia (tai mitä tahansa marjoja, luonnollisesti)

Kerma vatkataan vaahdoksi, jugurtti ja marjat (jäiset jos ovat pakastettuja) lisätään.  Sitten syödään. Touko-kesäkuussa oli noin seitsemän viikon jakso, jolloin tätä syötiin meillä joka ilta. Nythän olisi aika tehdä samaa tuorein marjoin.


Kun pääsin hiukan vadelma-asiasta eteenpäin, astui sen tilalle pannukakku. Amerikkalaisten pannukakkujen paistoon houkutuin erään nettituttavani vuoksi, ja pannareita on sittemmin syöty aamu-, ilta-, alku-, väli-, jälki- ja pääruoaksi. Useimmiten pannareitten höysteenä on vaahterasiirappia ja, kuinkas muuten, kreikkalaista jugurttia. Helppo pannariohje tulee tässä, sen alkuperää en tiedä:

American pancakes
3 dl maitoa
3 dl vehnäjauhoja
3-4 rkl sokeria
3-4 tl leivinjauhetta
1 muna
1/2 tl suolaa
hiukan ruokaöljyä

ainekset sekoitetaan, annetaan luontua n. puoli tuntia. Taikinaa kaadetaan paistinpannun keskelle, eikä sitä levitetä mitenkään. N. 1/2 dl:n annos taikinaa riittää yhteen pannariin. Paistetaan, kunnes pannarin pinnalla olevat kuplat alkavat rikkoutua, ja käännetään. Paistetaan hetki toiselta puolen. Annoksesta tulee riittävästi kahdelle suhteellisen hyväruokaiselle henkilölle.